Lastenvahti paikallaan:
Turhan aikaisin juhlin tuota hyvää ruokahalua. Nyt kranttuillaan taas... Onneksi ei nyt ihan niin pahasti kuin aiemmin, mutta parhaiten maistuu liha, ei niinkään nappulat. Ja makupalana lihapullia ja nakkeja söisi vaikka miten... Lenkit sujuu aina vain rauhallisemmin, enkä viitsi kauheasti patistaa, kyllähän me keretään hitaamminkin ;) Tosin vauhtiakin löytyy vielä tarvittaessa; tämän totesin tänään oravan osuessa lenkkipolulle! Alkuviikosta vahti pihalla vielä lasten leikkejä normaaliin tapaan, viikonlopun ulkoilu meni jo koiruutta vahtiessa silmä kovana. Leila on nimittäin vakuuttunut, että pennuille pitäisi löytää pesäkolo pihalta. Loppuajan saan ilmeisesti olla tarkkana, ettei tulppaa itseään kiinni mihinkään koloon. Minä kun edes jotenkin ajattelin tuntevani koirani, niin tämä aika on kyllä tuonut niin erikoisia piirteitä esiin. Valtava minkä muutoksen voi tämä hornonimyllerrys tehdä! Opettavaista aikaa :) Lastenvahti paikallaan: Vielä lyllerrettiin lenkki rannalle asti, kun oli ilma pitkästä aikaa mitä kaunein. Kohtahan meillä jää nämä yhteiset pitkät lenkit ja haaveiluhetket meren rannalla vähäksi aikaa väliin.
0 Comments
Leave a Reply. |
ValkeetTouhua. Categories |