Käytiin koirujen kanssa aamupäivän metsälenkillä ennen kammioitumista illaksi töihin. Kamera mukana luonnollisesti kauniissa pakkasilmassa. Mulla on kameralaukussa seilaamassa mikrokuituliina, kun linssiin kummallisesti välillä ilmestyy nenän kuvia... No, lenkin varrella huomasin Martan kantavan mukanaan jotain... Se liina tietysti... On se hyvä kun on tuollanen itsekouluttaunut tohelon emännän avustajakoira talossa :)
0 Comments
Sattuipa arkiaamun pimeässä metsälenkillä erikoista. Leila ei nimittäin päästänyt minua eteenpäin metsätiellä. Alkoi pomppia minua vasten ja nyppiä myssyni naruista. Aika lailla hämmennyin käytöksestä, yritin kuitenkin vielä jatkaa parin ärräpäänkin sadatellen. Vaan piti sitä lopulta kääntyä ja vaihtaa suuntaa muualle, jolloin käytös palautui normaaliksi. Ei ikinä ennen tällaista käytöstä...ja mitään muuta en osaa arvata kuin, että maastossa on ollut joku koiran mielestä peto: susi, ilves tai karhu... Karhun joku täkälainen väitti nähneensä 1-2 viikkoa sitten, minähän en uskonut... Ja ilveksiä täällä liikkuu niin paljon, että mahtaisiko tehdä tuollaisen reaktion. Samaisena iltapäivänä käytiin vielä viimeisillä valoilla samassa metsässä lenkillä, vaan nyt eri reittiä. Tällä kertaa ei Leila suostunut kulkemaan tiellä yhden hakkuuaukean kohdilla, vaan meni väkisin metsään matalana, korvat luimussa. Minä kun en ole osannut pelätä metsässä... Vielä eilen aamulla ei halunnut kulkea kohdasta, jossa oli yrittänyt saada minut kääntymään alkuviikosta. Vaan eiköhän tuo "jokin" ole jo (toivottavasti!) poissa maisemista. Tästäkin lienee syytä ottaa opikseen ja huomata taas, että siihen koiraan pitäisi ihan oikeasti luottaa! Viime viikonloppuna käytiin kaverin kanssa Läntisrannalla.
|
ValkeetTouhua. Categories |