Aivan uskomatonta lämpöä jo pitkään! Kaikki treenailut on meiltä jäänyt kyllä minimiin. Vaan nyt nautitaan lämmöstä ja karataan rannalle aina kuin vain päästään. Tai, no ehkei nuo koiruudet turkkinsa kanssa juuri kuumuudesta nauti, mutta ainakin rantailusta :) Koiranelämää se on tämäkin; nautitaan pitkistä lenkeistä aamun "viileydessä", järsitään jäisiä rustoluita, kaahataan autolla ikkunat auki rannalle ja makaillaan varjoissa ja joskus myös auringossa laiskoina oikein luvan kanssa :)
0 Comments
Siinäpä vitsaus, jota en ole aiempien narttujeni kanssa vielä kokenut, mutta Leilan kanssa opeteltiin tämä. Ekan kerran kun alkoi, ihmettelin kun aina niin ahne koira ei syö. Tai syö jonkin verran, mutta "pitkin hampain". Siinä olin hermoheikkona jo soittamassa eläinlääkärille (emännällä kohtalaisen heikko hermorakenne...), varmasti jotain vakanaa... Kunnes aloin laskea yhteen 1+1... Miksi koiruus oli nykyään aina ihan hiekassa tullessaan sisälle, eikä juurikaan tullut terassin ikkunaan tuijottelemaan, jotta pääsisi sisälle. Piti mennä tarkistamaan missä Leila aikansa pihalla sitten viettää. Terassin altahan tuo löytyi ja siinä vaiheessa sentään hokasin mikä on homman nimi. Pesäähän sinne tehtiin :D
Leila ei onnekseni sentään kanna leluja pentuina. Leluilla leikitään ihan kuin normaalistikin. Palkkana ei vaan voi treeneissä käyttää päivän ruokaa, kun se ei vaan kiinnosta. Pitää olla parempaa ;) Nyt on taas valeraskaus päällä. Ollaan tehty kuitenkin jälkitreeniä tässä parina päivänä ja näkyy tuo sujuvan tässäkin hormonaalisessa tilassa :) Sääennuste on jo monena päivänä lupaillut sade- ja ukkoskuuroja, muttei niitä ole täällä näkynyt. Helteessä ollaan sitten touhuttu. Tulee valeraskauden vaikutusta testattua työskentelyyn. Juoksuajan vaikutus tuli testattua jo toisessa jälkikokeessamme, kun koe osui ihan juoksun "nappipäiviin", eipä haitannut menoa sekään lainkaan, vaikka ehti luoksepäästävyyttä testatessa rakastua palavasti ihanaan tolleriurokseen :) Jos Leilan joskus vielä saa vapepan käyttöön, on hyvä tietää miten nämä tilat vaikuttavat työhön. Tähän mennessä näyttää hyvältä. Onnekseni Leilan valeraskaus ei taida olla ihan sieltä pahimmasta päästä. Tiedä sitten muuttuuko ajan myötä. Loma alkoi melko onnettomasti lähtiessämme Kajaaniin parin yön mökkireissulle. Milla sai ekana aamuna jonkinlaisen tasapainohäiriökohtauksen: vestibulaarisyndrooma eläinlääkärin mukaan, jonka aiheuttajaa ei tiedetä. Kovin hyvää ennustetta ei vanhuksellemme antanut. Antibioottikuuri aloitettiin varmuuden vuoksi, vaikkei korvissa näkynyt merkkejä tulehduksesta. Milla oli onneksi jo seuraavana aamuna paremmassa kunnossa, mutta koko loman ajan ollaan oltu varovaisia ja jätetty Milla pidemmiltä lenkeiltä lepäämään. Kajaanin mökkeilyn ja Leilan jälkikokeen jälkeen lähdimme pidemmälle mökkireissulle ja lopuksi sukuloimaan Varsinais-Suomeen. Leilan ja lasten kanssa tuli kierreltyä luontopolkuja useita kilometrejä. Milla pääsi lyhyemmille reiteille mukaan. Millan kanssa liikkumista hankaloittaa nykyään tuo todella huono kuulo, kun mieluiten antaisi toisen vain tassutella ilman hihnaa, mutta on riskinsä siinä, kun ei kuule enää kutsuja :( Toki Milla itse pitää meitä silmällä nykyään entistä enemmän. Milla tarkkailee myös Leilaa, huomaa sitten lähteä luokse kun Leilakin lähtee ;) Leila on onneksi ihan unelmamatkaseuralainen, tarkistaa välillä poluilla onko kaikki varmasti tallella kiertämällä kulkueen taakse ;) Eikä ongelmia tule vilkkaammillakaan reiteillä, vieraat saa mennä ihan rauhassa omia polkujaan. Turussa päästiin myös kaupunkia kiertämään helteisenä iltana. Koulun terassilla koiruus sai vesikipon ihan pöytään asti tarjoiltuna ;) Valkkarin kanssa kulkiessa herättää aina huomiota. Onneksi "pikkukoira" on niin mainiosti käyttäytyvä. Luolia ja rotkoja tuli koluttua. Ihan joka paikkaan ei Leilaakaan otettu. Härmälän rotkolla odotellaan, kun isäntä käy rotkon päässä ekana. Matkan varrella oli lasinsiruja :( Lenkkeilyä ja rentotumista emännälle rakkaissa lapsuuskodin maisemissa. Sekä tietenkin rantailua helteisessä heinäkuussa
|
ValkeetTouhua. Categories |