Viime uusivuosi meni surun merkeissä menetettyämme rakkaan Millamme. Ikävä on edelleen niin suuri. Vuosi on kuitenkin tuonut myös paljon onnea ja iloa. Merkittävimpänä niistä varmastikin Leilan pennut, joista Martta meille sitten jäikin. Kyllähän mä olen jo ajat sitten menettänyt sydämeni näille, mutta aina vain syvemmällä ollaan :D Kohti uutta vuotta :) Rantaa tapaninpäivän myrskyn jälkeen Valoilmiötä pimeyden keskellä
0 Comments
Aamulla olin kovin toiveikas, josko tälle päivälle olisi saatu lunta ja tuilihan sitä sitten illaksi sentään vähäsen :) Vaan ei kerennyt meidän kuviin saakka, kun aamulla ennen iltavuoroa käytiin lenkillä. Ihanaa Joulun aikaa kaikille!
Lumi katosi yhtä vauhdilla kuin tulikin. No, ainakin olemme saaneet käydä vielä jäljellä näin joulukuussakin. Pirtsakassa pakkasessa ajettiin vasta Martan kanssakin lähemmäs 4 tuntia vanha jälki tien ylityksineen. Piti vielä jäädä odottelemaan ohi ajavaa autoa ennen tien ylitystä. Mainio Martta: jäljen ajo jatkui kuin ei mitään :) Tämä pimeys kyllä haittaa harrastuksia, tai ainakin tuota jälkiharrastusta, kun tarvitsisi sitä valoa ainakin jäljen tallaukseen. Kerran olen meinannut eksyä "ihan tutussa maastossa pienet jälet" tehdessäni... Joten työpäivän jälkeen ei jäljelle enää päästä. Pimeys haittaa vähän kuvien ottamistakin, valo ei tahdo riittää enää ;) Ja kun aurinko sen hetkentkin pilkahtaa, se tuntuu aivan lottovoitolta! "Ei millään jaksas luuta enää päivän touhujen jälkeen" ;) Martta poseeraa :) Vähän höppänä ;)
|
ValkeetTouhua. Categories |