Viikolla treenailtiin hakua jälleen pienellä porukalla. Menopelini on vaihteeksi vaihtunut talouden vanhaan ooppeliin, jossa ei takana ole koirille häkkiä. Pentu onnistui tekemään taas sen minkä nuorempanakin... Leilan hakuvuoron aikana oli onnistunut tulppaamaan itsensä takaluukun ja penkin väliin, penkkien niskanojiin. Siinä tuo tuijotteli vähän ynseästi, kun emäntä nappasi kännykällä hihitellen kuvan ennenkuin auttoi poloisen pinteestä :D
Nolojen tilanteiden koira ;D
Vapaan viikonlopun ihanuus on (melko surkeista keleistä huolimatta) valo. Tai edes se valo, kun näkee ympärilleen enemmän kuin otsalampun valokeilan verran :) Viikonloppuna treenaltiin jälkeä ja hakua. Martan kanssa jo kokeillaan yhdistää näyttöä rullan tuonnin jälkeen... Ainakaan toistaiseksi ei olla onnistuttu sekoittaa pennun päätä treenien edetessä :D
Nolojen tilanteiden koirasta puheen ollen... Kyllä tämä emäntä peittoaa tuon pennun noloudessa ihan 10 - 0. Oltiin sunnuntaina pennun kanssa kahden kesken lenkillä metsäpolulla, kun Martta lähti jonkin hajun perässä vasempaan polulta ja emäntä tietysti ovelana oikeaan, piiloon, jotta pentu hokaisi, että tuota tyyppiä pitäisi kenties pitää paremmin silmällä... Siinä kökin hetken kuusen juurella kyykyssä, kun huomaan lenkkeilijän lähestyvän. Siitä sitten vähän vihellellen käppäilemään tuolla umpimetässä eteenpäin, ihan kuin olisi kovinkin normaalia lymytä keskellä korpea kuusen alla kytiksellä :O Eikö siinä samassa pentu perhana huomannut myös ohittaneen lenkkeilijän ja haukulla perään! Ihme ja kumma, korvat oli tänään paikallaan (johtuuko noista käytetyistä korvatipoista kenties...) ja luoksetulo onneksi toimi ;)
Tuli väsy: Mammakoiran kanssa laatuaikaa: rauha
ja hiljaisuus :)